Kyllästetyt pylväät käytetään uudelleen tai hyödynnetään energiana

Verkonhaltijat vastaavat kyllästettyjen pylväiden jätehuollosta.

Pylväiden ja ratapölkkyjen sekä muun kyllästetyn puujätteen jätehuollon jokaisessa vaiheessa uudelleenkäytöstä kuljetuksiin ja varastointiin sekä jätteen esikäsittelystä energiahyödyntämiseen korostuvat toimintaa ohjaavat arvot: vastuullisuus ja ympäristönäkökohtien huomioiminen.

Uudelleenkäyttö ammattilaisten kanssa

Arseenia sisältävää puutavaraa ei ole lainkaan saanut luovuttaa kuluttajille. Tämä koskee myös käytöstä poistettua arseenia sisältävää kyllästettyä puutavaraa, kuten vanhoja pylväitä. Vain kyllästettyä puuta ammatissaan tarvitsevat saavat käyttää arseenia sisältävää puutavaraa hyvin rajoitetuissa kohteissa kuten silloissa, venelaitureissa, kantavissa puurakenteissa julkisissa, teollisuus- tai maatalousrakennuksissa, meluaidoissa ja sähköpylväissä.

Kreosoottiöljyllä kyllästetty puutavara on tarkoitettu hyvin rajoitettuun ammattikäyttöön, ei yksityiseen kulutukseen. Tämä koskee myös vanhoja ratapölkkyjä ja pylväitä.

Ekokem voi käyttää pylväitä uudelleen mm. ympäristörakentamiskohteissa tai luovuttaa niitä muiden ammattilaisten käyttöön.


Energiahyötykäyttö jätevoimalassa

Uudelleenkäyttöön soveltumattomat pylväät ja muu kyllästetty puujäte voidaan hyödyntää tehokkaasti Ekokemin jätevoimalassa. Käytöstä poistettu kyllästetty puujäte voidaan ottaa vastaan esikäsittelyterminaaleissa, joista se toimitetaan edelleen hyödynnettäväksi energiana. Ongelmajätteeksi luokiteltua arseenisuoloilla kyllästettyä puuta voidaan polttaa vain ympäristöluvan saaneessa jätevoimalassa, jossa savukaasut puhdistetaan huolellisesti ja tuhka käsitellään turvallisesti.


Kumppanina Ekokem

Ekokem on vaativan ympäristönhuollon alalla ratkaisujen edelläkävijä ja johtava asiantuntijayritys, jonka toiminnassa ovat keskeisiä samat arvot kuin energiateollisuudella. Ekokem toimii verkonhaltijoiden ja –rakentajien vastuullisena kyllästetyn puun käsittelyn ja energiahyödyntämisen kumppanina.

Ota yhteyttä kehitysinsinööri  Jorma Manniseen.

Lisää tietoa pdf-tiedostossa

Pylväspalvelu (315 KB) 

Lisää muualla verkossa

Ympäristöministeriö